keskiviikko 10. toukokuuta 2017

AVAJAISET

Heippa taas kaikki!
Pikkuisen tulen päivittämään ja kertomaan kuulumisia. Saattaa olla niin, että Tylsän Mörököllin elämä päättyy ja tämä blogi loppuu. En kylläkään varmasti vanno, koska voihan olla, että Tylsä Mörökölli herää henkiin taas syksymmällä. Blogi on muuttanut kovasti muotoaan aloittamisen jälkeen. Alkuunhan laittelin monenlaista, askarteluista sisustamiseen. Nyt tämä on muuttunut lähes kokonaan puutarhablogiksi. Mutta elellään kuitenkin näin toistaiseksi.
Olemme saaneet taimiston nyt siihen malliin, että tulevana viikonloppuna on avajaiset. Tervetuloa avajaisiin, jos mahdollista. Kaffia ja pullia on tarjolla koko viikonvaihteen. Taimisto on yleisesti avoinna vain viikonloppuisin, mutta arkenakin saa tulla, kunhan kysäisee ensin olemmeko paikalla. Tein facebookiin sivun Pikkuinen Kasvikeidas. Tervetuloa tykkäämään, niin pääset seuraamaan päivityksiä. Laitan tähän myös linkin kasvilistaan. Kasvilista Listassa ei ole läheskään kaikkia kasveja, mitä löytyy. Tämä jääkausi on ollut tänä keväänä vallalla muuallakin kuin täällä meillä ja se on vaikuttanut kasvien kasvuunlähtöön kaikkialla.
Suurinta osaa kasveista olemme vielä joutuneet pitämään kasvihuoneissa, mutta viikonvaihteeseen mennessä kaikki olisi kuitenkin saatava ulos.
....ja tämähän on vartioitu alue ja vartijasta on oltava tiedotuskyltti.
   Tämä Amerikankullero ei piittaa jääkaudesta. Se on alkanut kukkia lumikerroksista ja rakeiden piiskaamisesta huolimatta.
Tällaista tällä kertaa....palailen taas paremmalla ajalla :)  Jospa me kuitenkin saisimme vielä lämmintä kevättä ja jatkoksi vielä kesän :)

tiistai 25. huhtikuuta 2017

KOHMEISET KUULUMISET

Heippa kaikki blogissani vierailevat,
Aikaa on vierähtänyt taas aikalailla viime postauksestani. Näyttäisi käyvän niin, että näistä postauksista tuleekin kuukausitiedotteita :) Päällimmäinen syy tähän on se, etten kertakaikkiaan kestä enää olla tietsikalla. Alkutalvella hommattu uusi tietsikka vain ei halua tehdä yhteistyötä minun eikä minkään liitettävän laitteen kanssa ja siitähän minä en tykkää, mur.  Ja jos tähän bloggeriin tulee jotain muutoksia, niin sitten tämä jää kokonaan. Nytkin näkyi asetuksissa olevan joku varoitus, eikä hermo kestä edes lukea sitä, kuitenkin siellä on sanoja, joita en ymmärrä ollenkaan 😀

Ihania kommentteja olette kirjoittaneet, kiitos niistä. Tarkoitukseni oli vastailla kaikkiin, mutta sitten lakkasi kännykkä toimimasta bloggerin osalta. Ei ole kyllä ennenkään toiminut blogger kännykässä kunnolla. Haluaisi jonkun muun selaimen, mistä taas en ymmärrä yhtikäs mitään 😅

Sitten asiaan....

Nämä mun villasukat alkaa olla jo tarpeeksi palvelleet. Odotan, että voisin heittää ne jo roskiin. mutta vielä ne hieman lämmittää. Toinen ei ole niin risa kuin toinen, joten täytyy vaihtaa aina välillä eri jalkoihin. Saisi kyllä villasukkakausi mennä jo menojaan. Kuudet sukat kudoin talvella, mutta itselleni en ehtinyt 😏
Yksillä puutarhamessuilla tuli käytyä. Tai oikeistaan olin puutarhliiton kokouksessa ja samalla sain vilkaista messutarjontaa. Aika vähäinen oli nyt messujen anti. Ideoita sieltä en saanut, mutta sentään yhden kasvin. Tämän Pulsatilla Papagenon. Luulin, että mulla ei sitä ole ennestään, mutta onhan se. Vaan eipä lisä ole pahaksi. Ai niin sainhan toisenkin, jota menin vartavasten hakemaan. Nimittäin marskinliljoja. Muina vuosina niitä on ollut hollantilaiskauppiailla irrallisina suurina juurakkoina, mutta ei tietenkään nyt. Jouduin tyytymään pussijuurakkoihin, jotka olivat kyllä melko pieniä. Olen laittanut ne esikasvamaan.
Sen verran lämmintä käväisi jossain vaiheessa, että joitakin kukkia aukeni, muutamia krookuksia (muistattehan miten vimmalla kaivoin viime kesänä pikkusipuleita joutomaalle ja polttokasalle) on kuitenkin jäänyt vielä kukkimaan...





 ....jouluruusuissa kävi jopa muutamia pörriäisiä


 Tuona lämpimämpänä hetkenä keväthuumaannuin niin, että tein tällaisen matkielman jonkun keksimästä ideasta. Tätä ideaa aion käyttää vähän isommassakin jutussa, kunhan tarkenen...
 ...oi iloa!!! Laitoimme aikaisemmin linnunpönttöjä lisäilessämme myös telkälle kesäkodin pikku saareemme. Toissapäivänä olikin telkkäneito tullut uiskentelemaan lammikkoon. ...ja mikä mukavinta, eilen siellä oli poikakin 😃 Saa nähdä saammeko tulevana kesänä seurata telkkäperheen touhuja. Sillalle on tehtävä portti, jotta kissat eivät pääse saareen. En tiedä meneekö kettu lampeen, pitäisiköhän aidata koko lampi.
 

Edellisessä viestissäni hehkutin, miten mopedi on karannut. Silloin vielä en osannut aavista, miten jäätävän kylmä kevät tulee olemaan. Meille hankittiin uusi kasvihuone taimistolle, mutta sitä ei ole päästy pystyttämään, koska ei pääse tekemään pohjaa jäisen maan takia. Nyt se on pakko pystyttää, oli maa jäässä tai ei. Tänään tuli eka kasvikuorma, -muutama sata kasvia ja ensi viikolla saamme lisää. Oli pakko tehdä niille suoja, koska mihinkään ei enää muutoin mahdu. Mutta kyllä oli komeat ja hyvinvoivat taimet...aah mitä herkkuja. Lähitulevaisuudessa julkaisen fb:ssa sivun, Pikkuinen Taimisto, jonne yritän saada taisteltua myös kasvilistoja. Olen jo aloittanut taistelun (siis tämän koneen kanssa).  Sitä jatkaessani toivotan teille kaikille kevyempää ja vähemmän hermoja raastavaa keväänjatkoa 😂



perjantai 10. maaliskuuta 2017

PUUTARHAMOPO KARKUTEILLÄ

Hei taas,
Niin ovat menneet taas kaikki hyvän toivotuspäivätkin ohi. Laskiainen, naistenpäivä, kalevalanpäivä ym. Enkä ole niitä käynyt täällä kenellekään toivottelemassa, mutta varmasti niitä on paljon toivotettukin. Toivottavasti kaikki päivänne ovat olleet ilontäyteisiä.....tiedän, iloa ei ihan joka hetkeen riitä kuitenkaan.
Itselläni on kevätvillitys nyt paljon runsaampana kuin moniin vuosiin. Miksiköhän aina täytyy elää vähän niinkuin etukäteen? Nyt jo mielii kevättä ja kesää, sitten elokuussa olen jo saanut kesästä ihan yllin kyllin ja odottelen ihanaa syksyä.
Melkoisen paljon on tullut tehtyä kasvitilauksia eri tukkuihin. Ihania herkkuja on tullut valittua :) Pian niitä saa odotella saapuvaksi. Nyt on mopo karannut, saa nähdä, miten ehditään kaikkea. Sitten kun kevät kunnolla tulee se tulee ehkä niin yks kaks, että yhtäkkiä pitäisi saada paljon valmista.
Oletteko jo ryhtyneet puutarhahommiin pihalla? Minä leikkelin jonkun verran pensaita ja perennojen varsien leikkelyn aloitin. Sitä jatkuu tosin vielä pitkään. Nyt on oiva aika leikellä pois kaikki syksyllä pystyyn jääneet.
Olen myös tehnyt kylvöjä. Kesäkukkia en juuri muita kuin astereita, ja ne ovat lähteneetkin hyvin kasvuun. Joitakin perennoja lisäksi.
Mutta mitä tekikään sisäkkö?! Luuli varmaan, että siemenkylvöjä täytyy hautoa...että niistä kuoriutuu jotain. Hänhän näki, että kylvöt ovat  rasiassa, ja sellaista rasiaa ei ole, mihin hän ei itseään tunkisi. Ellei tuossa taustalla näkyvässä viinirypälerasiassa olisi kantta, kai hän siihenkin itsensä sovittaisi. Ei haittaisi vaikka jalat jäisivät roikkumaan vähän yli. Laitoin sitten hänelle tyhjän rasian ja siinä hän on nyt nukkunut pari viikkoa. Paras paikka ikinään😁 Tässä hän on vielä kylvörasiassa.

 Jotta eläinkunta ei tästäkään postauksesta puuttuisi, niin laitan vileä nämä. Kävimme tuossa lähellä tervehtimässä hevoseläimiä. En oikein tunne näitä hevoseläinten hammasasioita, mutta olisikohan tälle ponille jo aika vaihtaa proteesi...
    Hampaiden kunnosta huolimatta Ukkoköllin kanssa tervehdittiin hyvinkin läheisesti...

Aasit ovat erityissuloisia 😍
  
Vihdoin tilhet huomasivat, että meillä on heille runsaat tarjottavat. Muutamana päivänä lenteli parvi koristeomenapuissa

 Nyt persikka on alkanut aukaista kukkia. Se on todella täynnä. Pari päivää vielä, niin ovat varmaan kaikki auki. Ne ovat hyvin räikeän punaisia, tässä kyllä Madeiran punainen valo värjää koko kuvan. Otan uusia kuvia, kunhan kukat ovat auki. Sammutan nuo punaiset valot.
  Vielä muutama puutarhan kasvi talviasussaan.
       Perhoangervo


Tällaisiin päätän tällä kertaa.... Nyt vain odottelemaan kasvien saapumista. Sitten kyllä laitan keväisen arvonnan 😏 Mutta varmaan poikkean sitä ennenkin ....heippa siihen saakka :)

lauantai 18. helmikuuta 2017

KEVÄTTALVISIA JUTTUJA

 Hei kaikki! Tämä on aika ihanaa aikaa, eikö olekin? Mieli on niin virkeä ja pää on niin täynnä  inspiksiä, että tursuu ulospäin niin, jotta säkeniä lentelee, niinkös 😂 Kiitos kaikista ihanista kommenteista taas. Ja pari uutta seuraajaakin on ilmoittautunut. Kiva, toivottavasti teille löytyy kiinnostavia asioita, vaikka harvakseltaan kirjoittelenkin. Muutamia kyllästyneitäkin on lähtenyt pois.

Yhtenä päivänä oli sellainenkin inspis, että kaupassakäydessäni ostin kukkakimpun  -neilikoita tällä kertaa. Vaaleanpunaisia tietenkin. Tämä kuva on otettu silloin kun vielä olivat tuossa pilvikannussa. Otin kuitenkin ne siitä toiseen kannuun, kun pelkäsin, että talvisin sisäkön virkaa hoitava James kaataa kannun ja se kalleus lapsuudenajoiltani menee rikki.
Mitäs sitten tapahtuikaan? Joka yö tämä sisäkkö kävi vetelemässä kaikki neilikat pöydälle, jotta saa juoda kannusta herkullista vettä. Vesiastioita on meillä ripoteltuna useita, koska vettä on mukava löytää jostain yllätyksellisestä paikasta. Mutta mikään vesi ei ollut niin hyvää kuin tämä. Näin on nyt tapahtunut jo monena yönä. Ei kukaan haluaisi hyvää sisäkköä palvelukseen😁

        Keväistä on myös se, että haluaa viedä pyykit ulos kuivumaan. Näin olen tehnyt muutamana kaunina päivänä. Sisäkkö tietenkin avustaa ripustamisessa....
       Pikkuhiljaa alkaa ulkonakin olla monenlaisia hommia. Voi leikellä puita ja pensaita. Nyt on oikein hyvä aika.
         Aika paljon olemme myös joutuneet harventamaan metsikköä, joten sitäkin savottaa on.
Nooo, en oikeasti ole noihin puusavottoihin kovin paljoa ehtinyt. Jonkun verran olen risuja raahaillut polttokasoihin.
 Mutta pitkästä aikaa on hieman kiinnostanut taas kuvata lintuja ym. Kunnes taas jonain päivänä herään siihen todellisuuteen, että niitä kuvia on ennenstän jo tuhansia, eikä niillä tee mitään. Mutta on ainakin jokin syy lähteä ulos jonnekin. Mikään ei voi olla tylsempää kuin lähteä lenkille. siis lenkillee...kulkemaan jotain hiton tylsää  pururataa tai tuota samaa kylätietä eteenpäin ja sitten takaisin. Tämän kotia testailevan sisnitintin kuvasi kylläkin omalla pihalla.
   Yhtenä päivänä lähdin vähän kauemmaksi katselemaan sorsia. En oikein ole ehtinyt vielä käydä kuvia läpi mutta yhdellä kuvalla vähän leikin kuvankäsittelyssä.

 Pihalla koristelevat vielä koristeomenat puita. Niissä onkin ollut tosi paljon hedelmiä. Niitä ei ole mikään lintu kelpuuttanut ruuakseen.
     Talven kukkia pihalla
    Näitä takiaisia ei omalla tontilla olekaan, vaikka voisihan ne houkutella tiklejä 😏

 ....ja räystäät tippuu, mikä sen mukavampaa
 ...ja vielä. Blogi ilmoittaa minun asuinpaikakseni Oulu 😮 Ennen osasin senkin muuttaa, mutta nyt en löytänyt paikkaa, mistä voi muuttaa. Siis tuo kävijälaskuri, mikä monien sivulla (myös minun) on.Osaako joku vinkata? Kiitollisena otan vinkin vastaan.

....ja vielä.Osallistuin Facessa puutarhakuvakilpailuun. Nopeasti latasin kuvia, joita olin valmiiksi tehnyt, ja joita täälläkin on näkynyt. Jos tykkäätte tykätä, niin käykää tykkäämässä, voisin voittaa lahjakortin hyvässä lykyssä 😂 Ja sitten voisinkin ostaa niin paljon kivoja kasveja, että voisin pitää keväisen kasviarvonnankin täällä blogissani. Mutta sinne täytyy juosta kipin kapin, koska tykkäämismahdollisuudet loppuvat jo huomenna. Kiva jos joku käy. Tuossa linkki, josta löytyy TÄÄLLÄ 

....ja vielä. Mulla on jäänyt ystävänpäiväkin ihan ilman toivotteluja. Mitä jos sensijaan toivottelenkin kivaa ystävän kevättalvea. Jokaiselle päivällenne jotain kivaa....Terveisin Tylsä

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

TOUHUILUJA

Hei kaikille teille!
Täällä jälleen, palaan kirjoittelemaan jotain, en tiedä vielä mitä, mutta näppäisy kerrallaan menen eteenpäin.
Talvi menee nyt menojaan aika hyvää vauhtia. Ja sehän tietää sitä, että vimmaa pukkaa. Taitaa olla nyt minulla kaikkein kovin vimma vuosikausiin. Siemeniä ja kasveja on tilailtava sieltä ja täältä. Viimevuotiset Gardener's Worldit on katsottu ja jonkun verran edellisvuotisiakin. Nyt vain uusia odottelemaan. Se vain, että sitten keväämmällä ei ehdi enää katsoa, ne jäävät odottetemaan ensi talvea. Monen monia puutarhalehtiä on ostettu ja luettu.
Kuulumisia: Jotkut siemenkylvöt ovat jo itäneet, jotkut hyvinkin mallikkaasti, jotkut eivät ollenkaan. Nyt seuraa itäneiden kylvösten siirtyminen viileään Pikku-Madeiralle.
No niin, siitäpä pääsinkin seuraavaan aiheeseen. Olen vähän siivoillut Madeiralla. Siistinyt kasveja ja imuroinut kuivia lehtiä pois. Tässä ekassa kuvassa hieman näytettä, millaista siellä oli. Tämä on wisterianurkka ja wisteria on tiputtanut kaikki lehdet. Nurkkaan on tupattu talvetettavia ruukkuja.

Mutta kyllä siitä siistiä tuli. Tuossa ruukussa on yksi pampaheinä. En ole tiennyt pitäisikö nuo viimekesäiset heinät katkoa pois. Nyt tiedän, pitäisi. Menen siis leikkaamaan tuota pikaa. Monty Don sattui juuri näyttämään asian tänään katsomassamme jaksossa.
Puya rehottaa mehikasvinurkassa. Saa nähdä milloin se kukkii. Voi kertoa, että Puyaa ei tee mieli siistiä, eikä sitä voikaan. Sen lehtien reunat ovat niin teräväpiikkiset, että ei ole minkään muun. Ruusujen piikit ovat todella lempeitä näiden rinnalla 😁
 Persikassa on todella paljon nuppuja. Jokainen oksa noin täynnä. Viime kesänä se teki kaksi hedelmää. Toinen putosi jo melko pienenä, eikä toinenkaan viihtynyt puussa kiinni kypsäksi asti. Saatiin kuitenkin maistaa raakaa hedelmää.
 Pelakuut talvea viettämässä, niihin en ihan vielä kajoa.
Lumihiutale kukkii muutama kukka kerrallaan koko talven....ja siementää. Kuinkahan paljon siementaimia mahtaa tänä keväänä tulla.
       Liljapuut viettävät talvet täällä...
...ja jokapaikassa leviää muratit
 Siinäpä hieman kuulumisia Pikku-Madeiralta. 
Seuraavaan asiaan 😃 Tämä ei sitten ole mikään mainos, kerron vain. Ukkokölli, tuo meidän puupää, sai lahjaksi tällaisen kirjan. Onko kukaan teistä lukenut? Siinä kerrotaan puiden sielunelämää niin tarkoin, etten tiedä voinko itse lukeakaan. Jos luen, niin en tiedä voinko enää ainoatakaan saunavastaa tehdä 😄 Jouduttiin kyllä kaatamaan taas muutamia puita metsiköstä. En tiedä mahtoivatko muut puut ahdistua moisesta pyövelöinnistä. Kirjan mukaan ahdistuvat ;)
 

 Kirjassa selvitettiin myös se, minkä olemme todenneet ja sitä ihmetelleet. Se, miksi kauriit kihnuttavat juuri erikoisempien puiden runkoja, vaikka tarjolla olisi kuinka paljon puita. Ne siis todellakin ottavat niistä erilaisia tuoksuja itseensä, kuten arvelimme, tavallisten puiden tuoksut ovat liian tavallisia. Aika inhimillisiä, sanoisinko 😊 Hommasimme riistakameran, ihan muista syistä kuin kauriita katsellaksemme, mutta on sinne kauriskuviakin tullut. Kauriithan olivat vasta viime talvena meidän tontillamme ensimmäistä kertaa. Minähän olen niitä aina toivonutkin 😕Viime kesänä sitten rakennettiin puolen tontin ympärille aita, kun joku kuvitteli, että ei tarvitsisi jokaista puuta erikseen aidata. Heh, heh. Ne täytyy silti aidata erikseen. Hemlokit, eri lajiset lehtikuuset ym. erikoisemmat havupuut, niihin on kaikkein paras kihnuttaa sarvia. Yhtenä aamuna oli kolme kaurista ihan pihassa kasvihuoneen vieressä. Jotain touhusivat mustassa viinimarjassa. Kun olivat lähteneet pois, menin katsomaan. Yhtään oksaa eivät olleet katkaisseet, olivat kai siitäkin ottaneet vain tuoksua. En olisi ollenkaan pannut pahakseni, vaikka olisivat sen leikanneetkin 😀 Mitään en eivät ole täällä tähän mennessä syöneet.
Ulkona pilkistelevät ainavihannnat lumen alta...
 ...ja suuret osat tonttia ovat taas tiipiikylänä...
...auringonvaloa alkaa olla yhä enemmän...
 ...niiin paljon, että kohta pian on tällaista...
 Talviajan puutarha-askarteluja on ollut kylttien valmistaminen. NIitä on tehty eri tavoi. Puille on levyyn kaiverretut kyltit, perennoile vähän toisenlaisia. Saatte arvailla, mitkä ovat Ukkoköllin käsistä ja mitkä Mörököllin.
 Talven askareitahan on myös linnunpönttöjen puhdistus. Jos ette vielä ole sitä tehneet, niin kipin kapin kiipeilemään puihin. Viime kesänähän niitä leskettiin, montako niitä on. Montakohan niitä oli, en muista ollenkaan 😂 Mutta seuraava ei ollut kiva löytö. Kaksi pikku pikasta ovat kuolleet, nokkakin jäänyt auki henkeä haukkoessa tai äidin perään huudellessa. Kesällähän laitoin kuvaa ja kertomusta yhdestä pesästä pudonneesta, joka myös menehtyi meidän hoitoyrityksistämme huolimatta. Oli juuri samankokoinen, ja arvelen, että olisi samasta pöntöstä päässyt ylös. Surkeaa. Julma on luonto.
Nyt kyllä lopetan, muuten tästä tulee kirja 😃
Palajan piakkoin, ehkä kerron sitten kylvöistäni, niiden onnistumisista ja epäonnistumisista :)
Heippa!