lauantai 8. syyskuuta 2012

LAPSOSIA

Kiitos kaikille edellisten kommentoijille. Kiva kun melkein voi sanoa, jotta perskarvoistakin tykättiin :-D Melkoisen perverssiä väkeä taidetaan olla (hih), etenkin itse kuvaaja, joka tykkää mokomia ahtereita likeltä kuvata :) Tuota komeata väriähän noihin kuviin antaa tuo mielettömän hienonvärinen Tummapärskäjuuri ;)

Nyt sitten kiitän taas uusia mukaantulijoita, ja tietenkin teen sen kukkasin. Näine hassunhauskoin hatuin. Tää on ehdottomasti aina syksyn kuvatuin kukka, siis mulla. Niitä on vielä kymmeniä kamerassa tyhjentämättä, ja varmaan vielä tulee. Siis tässä arvoisat lukijoiksi liittyneet :)
Sitten pikkupikkuruisesta oravalapsesta. Kesällä tämä todella pikkuinen lapsukainen oli pihallamme. Se oli niin pikkuinen, ettei edes osannut pelätä yhtään. Olisin voinut ottaa sen käteeni. Toivoin kovasti, ettei joutuisi kissaan suuhun.



Olisiko käynyt niin onnellisesti, että se olisi selviytynyt?? Yhtenä päivänä katselin metsikössä kahden oravalapsen kisailua, jotka ovat juuri tuon ajan poikasia :) 

                                 





11 kommenttia:

  1. "...oravalla puussa, käpy oli suussa..."
    Söpöset kuvat!!

    VastaaPoista
  2. Onpas suloisia kurreja! Meilläkin juoksenteli keväällä tosi pieni rääpäle ja läheltä piti, ettei sen häntä joutunut hauvelimme hampaitten väliin. Ehti onneksi omenapuuhun karkuun ja sain Akun pois sitä vahtimasta.

    VastaaPoista
  3. Ihanat kurret ja kärpäsen karvat :) Meillä oli keväällä iso pesue aivan avuttomia kurren poikasia kuusi kappaletta ja niiden kanssa touhusimme päivän, otin paljon kuvia ja illalla peiteltiin pyyhkeen alle, kun olivat kylmissään, yöllä oli emo hakenut talteen. Suloisia ovat.

    VastaaPoista
  4. Suloiset oravat!
    Meillä on sellaiset kannelliset tynnyrit, joihin menee putkea pitkin sadevesi katolta.
    Alkukesän päivinä mies oli ihmetellyt, että mitä "meteliä" sieltä toisesta tynnyristä oikein kuuluu ja mennyt katsomaan...onneksi. Siellä räpiköi oravan poikanen. Olisi poloinen hukkunut, jos mies ei olisi kuullut rapinaa ja vikinää ja meenyt pelastamaan...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että tuli pelastettua. NOi tynnyrit tosiaan ovat vaara. Meillä on tynnyreissä lankku, jota pitkin pääsee kiipeämään pois.

      Poista
  5. Oravaemo ei taidan kovin kauan huolehtia lapsosistaan, kun kulkevat omin päin. Harvinaiset kuvat olet saanut otetuksi : )

    VastaaPoista
  6. Kyllä osaavat olla suloisia, liikuttavan kauniit kuvat!
    Anteeksi vain Tylsä Mörökölli mutta esittely itsestäsi tuossa sivussa sai niin hyvälle tuulelle että en taida tuota mörökölliyttäsi ihan uskoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vikki, et ole vielä ehtinyt huomata tylsää minääni, kyllä se joskus tulee ilmi :)

      Poista
  7. Piti ihan käydä katsomassa, että MITÄ edellisessä postauksessa olikaan kuvattu...:D. Oravalapsi on ihan uskomattoman suloinen! Itsekin näin kerran noin pienen oravan lipittämässä koivun kannosta tihkuvaa mahlaa, sitä olisi siinä voinut varmasti silitellä, eikä se olisi ollut moksiskaan.

    VastaaPoista

Kiitän vierailustasi ja kommentistasi jo etukäteen. Ilahduttavaa, että jaksoit kommentoida :)