sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

SISÄÄN, WELCOME, PIKAVERHO, PALJASTUS

Tervetuloa meille! Otin vihdoin jouluisen havujutun pois ulko-ovesta ja laitoin tämän tilalle.


Tässä postauksessa paljastan itsestäni yhden asian. Olen siinä asiassa ehkä maailman paras, ainakin toiseksi paras. Olen parempi kuin David Copperfield. Ukkokölli sanoo, että olemme menettäneet hirmuisen summan rahaa, kun en ole osannut hyödyntää tätä taitoani. Olen maailman paras kadottaja. Se, minkä kadotan on kadonnut lopullisesti, toisin kuin D.C:lla.

Laitan aina eteisen pikkuikkunaan ja ovien ikkunoihin jouluverhot. Niin tein viime joulunakin. Mutta nyt kävi niin, että olen kadottanut ne tavalliset verhot jonnekin. Olen etsinyt niitä kuukauden verran, eikä niitä ole missään. Olen odottanut, että ne tulisivat itsellään eteeni, mutta eivät tule. Nyt vihdoin otin sitten jouluverhot pois ja laitoin paikalle pikaverhot, kun en ehtinyt muuta saada aikaan.
Heitin tangon yli wanhan pyyhkeen, nimikoinnit laitoin näkyvälle puolelle. Heitin vielä virkkaamani pitsiliinan päälle ja siinä se. Ei ompelua, eikä pyyheliinan pilalle leikkelyä, vain heitto :) Tältä näyttää aamuauringon katsellessa ikkunasta :)


Sutjakkata sunnuntaita kaikille, toivoo Tylsä.


14 kommenttia:

  1. Tosi hieno idea...siinäkin olet mestari. Lopputulos on oikein nätti!

    VastaaPoista
  2. "Verho" näyttää tosi hyvältä!!!
    Mukavaa sunnuntaita :)

    VastaaPoista
  3. Tosi nätti ja kuinka helposti toteutettu:)

    VastaaPoista
  4. Hienosti ja vaivattomasti ajateltu. Jos joskus muutatte pois jostain salaisesta mustasta aukosta löytyy kaikki vuosien aikana kadottamasi asiat:)

    VastaaPoista
  5. Tosi kivat, ja et olisi tätä päässyt keksimään, ellei vanhat verhosi olisi piilossa. Eli hukkaamisesta on hyötyä ! Ja tuota hukkaamista on liikkeellä, mikä lie kulkutauti.

    VastaaPoista
  6. Sieluani lämmitti maininta maailman parhaasta hukkaajasta.Olen samanlainen.Suurin osa tavaroista jotka hukkaan ovat iäksi kadonneet. Avaimet ovat pravuurini.Suljen talon oven menen autoon , ajan vähän matkaa ja mieleeni juolahtaa , minne paninkaan avaimeni. Pysähdyn , tutkin kassin , taskut , auton . Iäksi kadonneet.
    Jos haluan löytää kadottamani on keinoista paras lopettaa etsiminen. Joskus tuottaa tulosta , joskus ei. Hukkaaminen ei ole minulla ikäkysymys , olen aina olut samanlainen. Joskus syytän nopeita käsiäni. Pää ei pysy perässä.

    VastaaPoista
  7. Tuo verho ideasi on aivan mahtava, niin helpolla saa todella kauniit verhot :), tuosta tuli heti idea itselle kevät verhoiksi, koska pidän helppoudesta :).

    VastaaPoista
  8. Nyt meni sekin ilo, luulin olevani maailman paras kadottamisessa, mutta aina löytyy parempi joka lajissa. Vakiotavarat kuten silmälasi, puhelimen ja avaimen olen oppinut jo aika hyvin laittamaan tiettyyn paikkaan, mutta muun saan katoamaan aika hyvin.

    VastaaPoista
  9. ♥ kaunis verho! hyvä idea! juu, välillä ei löydy..ja varsinkin, jos laittaa uuteen "parempaan" paikkaan... joskus olen jättänyt muistilapun edelliseen säilytyspaikkaan, että muistaisin uuden...hehee..semmosta :)

    VastaaPoista
  10. Kaunis pikaverho! Niin ne vaan joskus tavarat tuppaa katoileen ;)

    VastaaPoista
  11. Ihana verhoidea, sopii erinomaisesti tuohon ikkunaan. Eihän ne tavarat hukassa ole, ne on varmassa tallessa, uudessa piilossa vanhan piilon takana =DDD

    VastaaPoista
  12. Loistavasti toimii tämä idea!
    Ja mitä ihania kaktuksia tuossa ikkunan edessä onkaan!!!

    VastaaPoista

Kiitän vierailustasi ja kommentistasi jo etukäteen. Ilahduttavaa, että jaksoit kommentoida :)