torstai 10. lokakuuta 2013

SISUSTUSTA KEITTIÖSSÄ

Huomenta taas tänäkin aamuna! Edelliseeen viitaten vielä, niin oli mummot mummomman näköisiä ennen. 40-50-luvun lehtikuvia kun katsoo, niin jo kolmekymppiset pienten lasten äidit ovat mummon näköisiä. Harvassa hampaita, huivit päässä ym. Nykyään kuuskymppinenkin voi hyvin mennä nuorten vaatekauppaan ostoksille ;) Kuvan henkilö on noissa kuvissa muutaman vuoden alle 50, mutta hän oli kovin nuorekas, ei pukeutunut mummomaisesti ;)

Käväisin toissapäivänä kirpparille. Yhdestä korista kasan alta pilkotti ruusuista kangasta. Katsoin tarkemmin, jospa saisin ompeluksiin nättiä kangasta. Mutta se olikin verhopaketti, neljä kapeata verhoa ja yksi suuri, leveä. Käyttämättömät, 100% puuvillaa 4€. No mukaanhan se paketti hyökkäsi. Ostin ihan kankaiksi. Mutta kun tulin kotiin ja avasin paketin, näin että siellähän on valmiit verhot keittiön kahteen ikkunaan.. Pliisujen tapettien vastakohdaksi kaipaan verhoihin jotain... Isolle verholle ei ollut käyttöä verhona, mutta se toimii pöytäliinana. Jouduin lyhentämään sitä, ja siitä osasta sain pienet lisukkeet verhojen keskelle. Siihen reunaan ompelin vielä pitsin.

Keittiön toinen ikkunahan toimii KISSOJEN TEATTERIna. Ja meidän Omppu sattuu olemaan vähän samanlainen kuin minäkin.  Katsellessaan hän harrastaa tekstiilitöitä, kuten minäkin telkkaa katsoessani. Hänellä on kumma tapa koukata etutassun kynnellä tekstiiliä ja viedä sitä suuhunsa päin. En tiedä mitä tää on, en ole kenelläkään kissalla nähnyt tällaista harrastusta ja hän jasaa tehdä sitä vaikka kuinka kauan. Sen tähden en voi pitää keittiössä pitkiä verhoja, mutta ei sinne muutenkaan pitkät sopisi. Nyt lyhensin verhot vain solmulla,
Olen löytänyt myös kirpparilta vanhan tyynyliinan. 50senttiä maksoi. Ostin sen lähinnä tuon nätin kirjonnan takia. Tein siitä nyt pikkutyynyn keinuun. Ompelin siihen kaksi lintua verhokankaasta jääneistä tilkuista. Kiikun jätin nyt muuten ihan paljaaksi.

Huhhuh, tulipahan pitkä postaus...kärsivällisyyttä toivon lukijoilleni :)

 Lopuksi vielä yksi musiikkikappale. Kuunnelkaas, löytyykö ketään joka muistaa tätä kappaletta vuodelta 62.  Mukavaa päivää :)



Kiitos vielä uudelle lukijalle, Metsätontulle :) Olisin halunnut tulla tutustumaan sinuun, mutta mitään ei löytynyt. Tervetuloa blogini seuraajaksi :)

10 kommenttia:

  1. En muista biisiä, kun tuolloin en ollut vielä syntynyt ;-)
    Ihana kukallinen tunnelma!

    VastaaPoista
  2. Joo. Ikää on niin paljon että pitäisi muistaa...vaikkakin olin kiinnostunut toisenlaisesta musiikista silloin...:)!
    Jaha. Teilläkin om kissanteatteri ihan niinkuin meilläkin.;)! /Anja

    VastaaPoista
  3. KIrpparit ovat parhaita tavarataloja ja edullisimpia. Omppu on varmaankin sinulta oppinut nuo kädentaidot :)

    VastaaPoista
  4. Tulikin niin kaunis tunnelma huioneeseen verhojen myötä.
    Ja muutenkin sopi sinne kuin nakutettu, sulla näkyy olevan muitakin kukkajuttuja siellä.
    Niin,yhdyn edelliseen, Omppu on kyllä oppinut sulta ne hyvät kädentaidot, olet mestari!

    VastaaPoista
  5. Kaunista, hyvä kirppislöytö ! Sulla on hassu kissa, tekee käsitöitä :) Biisiä en muista kuulleeni, mutta Gene on ollut komea nuorukainen !

    VastaaPoista
  6. Hieno kirppislöytö. Verhot sopivat erinomaisesti keittiöösti. Itselläni on omituinen suhde ruusukankaisiin; pidän likimain kaikista ruusukankaista tavattomasti, mutta omissa ikkunoissa en kovin kauaa jaksa niitä katsella. Sen sijaan pussilakanaruusujen keskellä on aivan ihanaa nukkua.

    VastaaPoista
  7. Välillä löytää kirppikseltä juuri sellaista, mitä tarvitseekin. Nuo verhot sopivat hyvin keittiöösi!

    VastaaPoista
  8. Joo kissoilla on noita omituisia tapoja! Aikas persoonallinen piirre kieltämäti! Mutta tavattoman nätit on verhot, tykätään !
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista

Kiitän vierailustasi ja kommentistasi jo etukäteen. Ilahduttavaa, että jaksoit kommentoida :)