perjantai 28. marraskuuta 2014

SÄÄLISTÄ

Säälittääkö teitä muita koskaan elottomat esineet, vai onkohan elottomia olemassa. Mun viimeisin säälin aiheeni on tämä hehkulamppu 80-luvulta tai vielä vanhempi. Se on selvästi erilainen, kuin viimeisimmät hehkulamput mitä oli. Löysin tämän piharakennuksesta. Se oli erään lyhdyn sisällä. Oli pakko laittaa se näkyville, turhahan esineitä piilossa on pitää. Mielestäni tämä hehkulamppu on kaunis.


Mukavaa iltaa!

pssst. käykääpä 
KISSANÄYTTELYSSÄ, sinne on vapaa pääsy ;)


14 kommenttia:

  1. Kun 7 v. Poikani näki kerran hehkulampun hän kysyi: "Äiti oliko tollasia lamppuja ennen vanhaan?"

    VastaaPoista
  2. Nuo vanhat ovat paaaaljon kauniimpia! Ja nyt sinne näyttelyyn... :)
    Ihanaa viikonloppua ♡

    VastaaPoista
  3. Oi että säälittää. Tänään vein muutaman vanhan nalluran kirpputorille ja katselin niitä ja tuli sydänalaan paha mieli, mitä jos nallet suree, kun joutuivat eroon kavereista, jotka vielä jäivät meille. Sitten mietin kenties niistä on kivaa päästä seikkailulle ja saada uusia ystäviä. Hieman helpotti. :)

    Löysin blogisi ihanan Romulyylin blogista. Oli pakko tulla kurkkimaan, kun sinulla niin mahtava bloginimi ja olen itse ollut mörököllinä pari päivää, kun eilen sukkana lensi uudehko älypuhelin vessanpyttyyn uimaan. Ja en edes ollut vessakäynnillä vaan lähettyvillä notkumassa. :) Nyt säälittää puhelinraukkakin. :)

    Tunnelmallista viikonloppua. <3

    VastaaPoista
  4. Olipa mukava, että säälit noin kaunista lamppua ja esittelit sen meillekkin☺
    kävin jo kissanäyttelyssä ☺☺☺
    Mukavaa ehtoota Sinulle ☺

    VastaaPoista
  5. Kyllähän monella vanhalla esineellä on sielu ja varsinkin elämäntarina. Kerran ollessani kirpparilla töissä eräs mies yritti ostaa koiralleen leluksi vanhan nallen, jolla minusta oli sielu. Minä en suostunut myymään, vaan sanoin että se on jo varattu, hihihi. En voinut antaa symppis nallea koiran revittäväksi, siihen olisi sattunut kipeästi. Naapurin vanhat nuket pelastin roskiksesta, kun ne ihan selvästi itki siellä =D

    VastaaPoista
  6. Vanhat lamput muuten on äärettömän kauniita. Tosi kaunis koriste. Ja mua kanssa säälittää vanhat hylätyt tavarat.

    VastaaPoista
  7. ♥kaunis koriste tosiaankin, ja teidän puutarha on vallan upea!

    VastaaPoista
  8. Todella kaunis.
    Mukavaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
  9. Kaunis. Pian kai nämäkin ovat historiaa.

    VastaaPoista
  10. Kyllä sitä joskus tuhlaa tunteita esineisiinkin :) Minulla on yksi hyvin vanha hehkulamppu, sellainen nupipää, en ole kokeillut toimisiko se vielä. Se istuu posliinijalustassaan hyllyllä ja on minusta hieno koristekin.

    VastaaPoista
  11. Joo kuule! Ihan olen samanlainen! Kaikilla vanhoilla esineillä on oma, milikuvitusta innostava historiansa. Siinä merkityksessä ei olekan kuolleita esineitä. Sun hohtolamppu on tosi oikein "hohto"!
    Mä en ollenkaan ymmärrä " se on vain maallista"-asennetta.
    Mutta sitten toisaaltaan täytyy sanoa, että mun naapurini joka kohta hukkuu kaikkeen säilytettyyn romuun - asenne on liiallista. "Sopiva" om paras ;-))) - jos joku pystyy sen sanan määrittelemään...

    Hyvää pikkujoulua! /Anja

    VastaaPoista
  12. Totta. Vanhoilla tavaroilla on sielu, sitä on vaikeampi löytää uudemman krääsän seasta.

    VastaaPoista

Kiitän vierailustasi ja kommentistasi jo etukäteen. Ilahduttavaa, että jaksoit kommentoida :)