torstai 15. tammikuuta 2015

TALVIURHEILUA

Jätänpä tuo edellisen visakysymyksen vielä muhimaan. En vielä kerro mitään. Olis tietenkin kiva sanoa vaihtoehtoja, mutta aikaisemmin kerroin, että eka vastaus huomioidaa ;) Ehkäpä kirjan saaja tiedetään jo huomenna tai ainakin tulevana viikonloppuna.

Kävin tänään talviurheilemassa. Urheilin kierroksen tuossa pihamaalla. Toi pieni kierroskin otti niin koville lonkan päälle, että sisään tultuani köpöttelin, kuin sata vuotias. Syksystä saakka lonkka vaivannut, olen saanut pari kertaa kortisonia, mutta ei mitään vaikutusta. Nyt on jo piru merrassa. Töissä on pakko yrittää vähän edes käydä kovien lääkkeitten turvin, kun elantoa ei saa muuten mistään. Töissä tulee työvuoron aikana käveltyä 8-10km (mitattu askelmittarilla), lisäksi vielä raskaita siirtelyjä ja nostoja. Sen jälkeen olen aina ihan rampa :(  Niin, tulipahan taas valiteltua, mutta valitan vain täällä, en missään muualla :)
Lumi on nyt hieman koristamassa puutarhan koristeita....

 Kuvasin tuossa pihalla vähän vanhoja talviurheiluvälineitä. Nuo ekat sukset ovat vanhimmat. Luulisin, että 40-luvulta. Toisen kuvan sukset ovat ilmeisesti 60-luvulta. Niissä näkyy jo paljon tuttua. Luulen, että nuo oikeanpuoleiset ja keskimmäiset ovat laskettelusukset. Muistan kun vanhimmalla siskollani oli aikoinaan sellaiset, kun kävivät Aulangolla ja Kalpalinnassa laskemassa. Totta...Aulangollakin oli mäki ja oikein hiihtohissi :D Sukset ovat vähän leveämmät kuin normaalit hiihtosukset. Ja laskettelukengän taakse meni jousi :)



Näissä suksissa on jo metallisiteet. Muistan kun monon pohjiin tehtiin reijät kuumennetullea naskalilla ;) Vielä on varastossa suksia 80 ja 90 luvuilta, mutta nehän ovat vielä ihan uusia. Itse hiihteleen vielä 90-lukuisilla, siis jos joskus vielä pääsisin hiihtämään.
 Eipä ole tämä kelkkakaan ihan uusi
 Nämä potkukelkat sensijaan ovat vielä ihan käytössä.

Kuinkas on teidän talviurheilunne laita? Reipasta ja iloista loppuviikkoa!


15 kommenttia:

  1. Minä sain lonkka vaivaan avun kiropraktikolta! En ennen tuota oikein uskonut "niksauttelijoihin", mutta kun olin käynyt vastaanotolla muutaman kerran ja kipu kävellessä oli poissa, niin uskottavahan se oli:) Nykyään kipu meinaa aina välillä tulla takaisin, mutta heti kun venytän lonkkaa, niin vaiva helpottaa. Suosittelen kokeilemaan!

    VastaaPoista
  2. Voisitpa vaikkapa perustaa oikein talviurheiluvälinemuseon... ;-)
    Paranemisia lonkalle!

    VastaaPoista
  3. Vasemman puoleiset sukset on tutun näkööset. Ensimmäiset sukseni nimittäin oli ihan samanlaaset. Isä ne teki ja suksen kärjet taivutettiin sellaises puusta tehdys härvelis.
    Ja tiäkkö mitä, sitä lonkkakipua on liikkeellä, mutta siitä huolimatta alootin taas tänään punttisalin.
    Tsemppiä meille lonkkavaivaasille ☺☺

    VastaaPoista
  4. Sitä voi kyllä urheiluksi kutsua kun minä päräytän lumisohjossa polkupyörällä kylälle =) Suksien päälle minua ei enää saisi kirveelläkään. Olen minä aikoinaan tullut hopealle kansakoulun hiihtokisoissa. No, ei meitä kyllä ollut siinä sarjassa kuin minä ja pikku-veljeni, mutta lusikka tuli kummallekin =D
    Lonkka se alkaa vaivaamaan täälläkin pikku hiljaa. Kai se sitten kuuluu asiaan, että iän myötä paikat alkaa remppaamaan =)

    VastaaPoista
  5. Eipä ole meillä vanhat puusukset enää tallessa. Muistan kuinka miesvainaa tasoitti puusukset jalassa vastakylvettyä nurmikkoa. Oli siinä naapureilla hymy herkässä.
    Jotakin hyvää on ollut runsaasta lumentulosta; olen ihan kiirehtinyt pihaa kolaamaan ja lapioimaan polut ennen auraustraktoria. Edes jotain liikettä tässä löysäilyn lomassa. Koville kyllä otti, kun lumikolakin on isoa talkkarimallia.

    VastaaPoista
  6. Tutun näköisiä puusuksia ja tuovat mieleen monta muistoa;)
    Lonkkakipu on sanonko mistä - ja täällä on tämän talven talviurheilut jääneet koipileikkauksen jalkoihin, mutta hiljalleen köpötellään eteenpäin!

    VastaaPoista
  7. Kiitos kysymästä! Kyllähän ne talviliikuntalajit ovat kävely, hiihto ja lumityöt!. Kävelen päivittäin 3-5 km lenkin, riippuen mielialasta ja hiihtämään lähden pikapuoliin. Nyt olemme saaneet lunta sen verran, että ladut ovat aukaistu. Tälle muorille laitettiin molempiin lonkkiin (samalla kertaa) tekonivelet kolmisen vuotta sitten ja kaikki on mennyt tähän asti oikein hyvin. Suosittelen leikkausta, kun kivut alkavat olla sietämättömiä.

    VastaaPoista
  8. Muistoja tuli mieleen suksikuvista, samoin kuin potkukelkoista:)

    Toivottavasti lonkkakipu helpottaa, kuulostaa niin kivuliaalta.

    VastaaPoista
  9. Eipä enää nykyään tule talviurheilua harrastettua.
    Mutta muistan hyvin kun 1950-luvulla monoihin pistettiin reiät Voittositeisiin sopiviksi ja suksen pohjiin ennen kilpailuja oikeita voiteita voideltiin...oi, niitä aikoja:))

    Lonkkakivut ovat muutamalta ystävältäni jääneet leikkauspöydälle.

    VastaaPoista
  10. viel odotellaan niitä kunnon hiihtokelejä eli kantohankia, tai edes lunta sen verran et ylipäätään pääsisi hiihtelemään hiukan joen törmille, kerihanki olis sit keväällä ylellisyyttä;)
    ostin muuten viime viikolla kirpparilta juuri tuollaiset vanhat metalliset siteet isännän suksiin. itse olen jo vuosia hiihdellyt niin ikään kirpparilta ostamillani puusuksilla, tervaa pohjiin ja hyvin taas pelittää maastossa hiihdellessä, valmiita latuja kun tuskin koskaan hiihtelen.
    harmillinen tuo lonkkavaiva, toisaalta vain liike pitää meidät edelleen liikuntakuntoisina, tietty sitäkään ei sais olla määräänsä enempää, kuten sul tuntuu valitettavasti olevan.
    kaikesta huolimatta mukavia hiihtoreissuja Sinulle:))

    VastaaPoista
  11. Tulipa nostalginen olo noista vasemman puoleisista suksista. Minulla oli vielä muutama vuosi sitten tallessa varsin hyväkuntoiset tuollaiset - monoineen. Sitten annoin sukset eräälle tutulle mummolle. Olen sitä jälkeenpäin harmitellut, sillä vanhoilla puusuksilla on hyvä tehdä latuja neitseelliseen lumeen. Näillä uusilla ja kapeilla suksilla on parempi hiihtää valmiilla laduilla.
    Harmillista tuo lonkkavaiva. Ikääntymisen myötä näyttää vaivoja tulevan toinen toisensa perään. Olenkin miettinyt, miten sitä pystyisi elämään positiivisin mielin, vaikka kroppa vähitellen rapistuu.

    VastaaPoista
  12. Hei oletko lopettanut sirpamikkola.gallerian? Ei sitä ainakaan löydy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä, se loppui vuoden alusta. Kirjoitan postauksen asiasta tänne pikimmiten ;)

      Poista
  13. Aulangon mäessä miehenikin laskettelun on aloittanut 60-luvulla :-)

    VastaaPoista
  14. Tuttuja ovat nuo okean puolimmaiset sukset. Kouluaikaan hiihtelin sälesuksilla, joissa oli y-siteet, just semmoiset, että monoon tehtiin reiät.
    Hiihto on minun tämänhetken ulkoiluani, paitsi hiihtelen valmiilla laduilla, niin useammin maastosuksilla omia reittejä pitkin metsiä. Lasketellut olen -86 vuodesta lähtien. Omat laskettelusukseni ovat vähän uudempaa kaliberia, mitä tuossa kuvassasi.Viime talvi jäi väliin rinteistä, mutta taas meinaan mennä.
    Samaan kastiin kuulun teidän melko monen kanssa, että lonkka kiusaa. Vihersimpukkakapseleilla olen tullut toimeen oikein hyvin jo yli puolen kymmentä vuotta.
    Kiusallinen vaiva se on. Toivon sinulle pärjäämisiä lonkkasi kanssa.

    VastaaPoista

Kiitän vierailustasi ja kommentistasi jo etukäteen. Ilahduttavaa, että jaksoit kommentoida :)