perjantai 20. helmikuuta 2015

SORSATARINA

Tervehdys,
Viikko on sitten mennä lupsahtanut taas. Niin vain meni....maatessa. Niin kävi, että kyllähän minutkin jokin tauti löysi. Kolme viikoa rehvastelin töissä,kun kaikki toiset olivat kipeinä että minuun ei tauti tartu. Tulipa päivä, että meninkin toisella osastolle toiseen taloon, niin sielläkin oli tautia. Ja sieltä sitten nappasinkin sen heti. Ilmeisesti olin toiselle taudille immuuni ja toinen olikin sittten eri kantaa. Jopa Ukkoköllikin sairastui, mitä ei ole tapahtunut 15 vuoteen.
Vieläkään ei olo ole lähestulkoon normaali, mutta huomenna on pakko lähteä töihin. Minusta on edesvastuutonta lähteä levittämään nyt tätä kantaa taas toisaalle, mutta en voi mitään, syyt ovat muualla.

Tänään kuitenkin olen jaksanut olla koneella perkailemassa kuvia, ja kun vielä jonkin aikaa jatkan sitä, niin ei kuvia olekaan paljoa jäljellä.
Tein tänne muutaman sorsakuvan ja nyt kerron tarinan :)

Muutama kesä sitten sorsaemo muutti lummelammikkoon poikastensa kanssa. Yhtenä päivänä hän oli sitten ajatellutkin mennä uimaan uima-altaaseen. No...eihän meillä muuten olisi mitään sitä vastaan, mutta siellä käytetään jonkun verran levänestoa ja hitusen klooriakin ja sehän ei olisi heille hyväksi. Pian sitten ymmärsinkin, että nehän eivät pääse sieltä pois. Kiertelivät reunoja ja katselivat, mistä voisi yrittää reunalle. Hain sitten niille tuollaisen rampin sillaksi.

Emo ja viisi poikasta pääsivätkin nopeasti sitä pitkin ylös, mutta yksi ei uskaltanut jostain syystä nousta rampille. Emo tuli moneen kertaan takaisin veteen ja yritti houkutella pienokaistaan rampille, mutta ei millään. Emolle alkoin selvästi tulla jo huoli, toiset olisivat halunneet jo jatkaa matkaa lummelamikkoon, mutta emo ei voinut jättää yhtä poikasta erilleen. Välillä emo juoksi toisten perään ja pian taas takaisin tämän yhden luo. Puolisen tuntia emo kaakatti ja koetti kaikkensa ja vihdoin pienokainen uskalsi kiivetä siltaa pitkin ylös. 
Ja niin ne kaiki pääsivät onnellisesti turvalliseen lammikkoon.

 Ja sieltähän löytyi paljon paksua poskeenpantavaa.

Kiitos runsaista kommenteistanne ja kiitos uusille lukijoille :) Tervetuloa, toivottavasti saan blogini taas vähän vireämmäksi.

Lokoisaa viikonvaihdetta kaikille :)


21 kommenttia:

  1. Oi pientä sorsanpoikasta, onneksi lopulta rohkeus riitti. Ja kurkaa että sinäkin sait kurjan flunssa, ei sitä silloin ihminen jaksa mitään, saatikka ainakaan blogihommeleita. Rennosti vaan ja täällä ollaan. :)

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Voi kuinka upeat kuvat ja kiva tarina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PS. Vastasin muuten viimein kissablogiini saamaani haasteeseen, mutta omassa kissattomassa blogissani :)
      http://mrsnobodyelse.blogspot.fi/2015/02/5-x-5-x-5-x-5-haaste.html

      Poista
  3. Onpa mukavaa kun on tuollainen lumme- ja sorsalammikko omassa pihassa. Kauniit lumpeet!

    VastaaPoista
  4. Sorsaemot tuntuvat olevankin niin huolehtivaisia äitejä, että niistä passais ihmistenkin ottaa mallia. Ketään ei jätetä pulaan, vaikka lapsia olisi kuinka monta. Kaunis lummelammikko, kelpaa siellä uiskennella sorsanpoikastenkin.

    VastaaPoista
  5. Hyvä, kun satuit paikalle pelastuspuuhiin.

    VastaaPoista
  6. Ihanat kuvat, varsinkin tuo, missä ovat lumpeuden keskellä. Kiva tarina. Mulla ei ole vieläkään olo normalisoitunu. Tuntuu olevan sitkasta sorttia tämä tauti.

    VastaaPoista
  7. Kiva tarina ja onnellinen loppu. Onneksi huomasit sorsaperheen ahdingon. Minäkin keräsin kerran pellolta helman täyteen sorsanpoikia. Haukka oli päättänyt napsia rantaan suuntaavat lapsukaiset suihinsa. Emo rääkyi kauhuissaan ja lensi ympyrää pienokaisten päällä. Sain poikaset turvallisesti rantaveteen aukealta pellolta.

    VastaaPoista
  8. Onneksi teit rampin ja viimein kaikki pääsivät parempiin vesiin..

    VastaaPoista
  9. Kiva tarina, varsinkin se onnellinen loppu:)

    VastaaPoista
  10. Jopa teillä uimareita riittää, ja pieniäkin polskuttelijoita, hyvä kun keksit tehdä rampin! Sorsanpojat ovat niin suloisia, Teillä on kaunis lummelammikko!

    VastaaPoista
  11. Kevättä on jo sorsa maailmassa, sitä olen täällä jo kuvaillut. Ihana kun teillä oma sorsaperhe niin lähellä

    VastaaPoista
  12. Kyllä apusi oli tarpeen. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Varmasti ehdit jo huolestua, miten se viimeineen saadaan uima-altaasta pois.
    Tänne asti flunssat eivät ole toistaiseksi ehtineet, vaan vielähän voivat ehtiä. Sinulle nopsaa toipumista, puolikuntoisena on ikävää ja raskasta olla töissä.

    VastaaPoista
  13. Ihana lummelammikko ja hienostihan kaikki lopulta päättyi. Äidin huoli on suuri sorsallakin pienokaisistaan :-)
    Toivottavasti voit jo paremmin <3

    VastaaPoista
  14. Ihana sorsatarina! Paranemisia! Minäkin aina vannon, etten sairastu. Yleensä se onkin pitänyt paikkansa. Kop, kop!

    VastaaPoista
  15. Onnillesti päättyi sorsien retki uima-altaalle ja takaisin.
    Flunssa, se vasta on paha tauti ja täällä meillä me molemmat juuri sitä sairastamme. Minulla ei tänään enää ole kuumetta mutta miehelläni kyllä vielä jonkin verran.
    Koetamme yhdessä selvitellä itsemme taas terveitten kirjoille.....
    Tsemppiä sinne teille.....

    VastaaPoista
  16. Ihana tuo lummelammikko!
    Sorsat ovat mukavia. Usein ne meinaavat tulla kyytiin kun lähden melomaan, ovat joskus ihan vallattomia :)

    VastaaPoista
  17. Kaunis lummelammikko. Passaa siellä srsien polskutella. Onnellisesti päättyi sorsapoikueen seikkalu uima-altaassa.

    VastaaPoista
  18. ♥oi ihanuus mikä lammikko sorsineen!

    VastaaPoista

Kiitän vierailustasi ja kommentistasi jo etukäteen. Ilahduttavaa, että jaksoit kommentoida :)